Huhhuh huomenta B!
Viikko on mennyt ohi hyvin nopeasti ja jälleen on torstai. Maanantain jälkeen meno onkin kääntynyt vielä enemmän laskuun. Maanantaina olo paheni iltaa kohden ja tiistaina kellon soidessa töihin 5.30 totesin, että päivästä tulee kamala. Töissä värjöttelin pitkähihainen ja paksu villahuivi ympärillä lämpölampun alla (sisätiloissa siis) ja sanoin jo lähtiessä pomolle, että tuskin huomenna pääsen tulemaan. Töistä syöksyin suoraa päätä kotiin, nukahdin kahdessa minuutissa ja heräsin 3,5h myöhemmin. Värisin horkassa sohvalla vielä pari tuntia ja menin uudelleen nukkumaan. Eilinen kului myös aivan täysin vaaka-asennossa lähinnä leffoja (yrittäen) katsellen. Tästä huushollista löytyy lähes kaikki suoratoistopalvelut ja usein yritän niitä kirota ja pysyä pois teeveen äärestä (liika telkkari tekee ainakin minusta flegmaattisen zombin), mutta tällaisinä aikoina, kun pelkkä kirjan käteen nostaminen tuntuu liian rankalta, on melkoinen pelastus että parilla klikkauksella löytyy katsottavaksi kasapäin aivotonta romanttista hömppää. Lisäksi löytyi joku mahtava taikurisarja, johon ei tosin missään nimessä saisi koukuttua!
Tänään on siis jo torstai. Olo on parempi kuin eilen, mutta en lähtisi vielä tekemään mitään ylimääräistä. Paino oli tippunut 1,5kg, mutta ihme olisi jos ei, kun kahtena päivänä ei syötyä juuri ole tullut muuta kuin juustosalaattia. Joka tapauksessa, ensimmäiset pudonneet kilot moneen kuukauteen! Toivottavasti tämä ei tarkoita, että joko pitää pitää flunssa yllä nonstop tai syödä pieni määrä salaattia kerran päivässä, jotta saadaan jotain tulosta aikaan. Heh, kai tässä jotai muuta järkevämpää vielä keksitään?
Tänään palasin parin päivän tauon jälkeen myös perusaamiaisen pariin. Minulla se tarkoittaa ihan puuroa ja vaihtuvia höysteitä. Tällä kertaa ripottelin päällä pakkasesta puolukoita ja hemmottelin oikein itseäni vielä pienellä voinokareella! Normaalisti sekaan voisi myös eksyä härkäpapurouhetta tai raejuustoa. Aamiainen on minulle todella tärkeä ja jos sitä ei saa lähes heti heräämisestä, nousee nälkä aivan valtavaksi. Kuitenkin kiinnostus aamuiseen luovuuteen on usein aika vähäinen, joten puuron sijaan vuorottelen rahkoilla, leivällä tai rauhallisten aamujen kohdalla munakkaalla. Smoothieihin tai muihin superaamupalaratkaisuihin tunnun olevan aivan liian köyhä ja laiska. Bulletproof-kahvia jaksoin sitäkin aikanani hetken verran, mutta kiirepäivien vähäisillä liikunnoilla tuli tunne energiamäärien nousemisesta aivan yli rajojen. Tottakai sekin olisi helposti tasattavissa päivän muilla valinnoilla, mutta ehkä tässäkin alkoi sitten ne samat edellämainitut syyt tökkimään.
Tänään pitäisi myös selvitä viimein hakemaan jumppakamani kansalliskirjaston lokerikosta, jossa ne ovat piilotelleet viikonlopusta asti. Jaiks B, toivottavasti henkilökunta ei ole tiirikoinut lukkoa pommin pelossa auki, kun minä olen ollut vaan liian kipeä hakemaan niitä.
Lounaaksi taidan käydä salaatilla ja illalla voisi maailmaa parantaa tortillojen avulla, ne auttavat aina. Samalla saan hyvää harjoitusta annoskokoihin...totutun kolmen jättitortillan ja niiden avulla luotavan valasähkyn sijaan voisin kokeilla syödä maltilla vain yhden huolella kootun rullan ja nauttia sen ajatuksen kanssa sen sijaan, että ahmin jättimäisen pötkelön 10 sekunnissa suuhun maistamatta edes mitä makuja mukaan laittoi. Aiai, kuulostaakin ihailtavalta tuo aiempi toimintamalli, eikö sinustakin B? Kyllä, aika kokeilla uudenlaisia tortillakestejä ja panostaa ainakin omalla kohdalla määrän sijasta laatuun!
Nuhaisin terkuin,
Sohvavalas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Jaa se kanssani!