Arvon tukihenkilö B,
iltakuulumisia luvassa!
Hämmentävästi olo ja vointi ollut todella puolikuntoista. Selkä meni niin huonoksi, että eilinen kului kotosalla, kun lihakset kramppaili pelkästä seisomisesta jo aivan kamalasti. Lisäksi omituinen puoliflunssainen olo veti olon aika mollin puolelle. Pelastukseksi sain hierojan hälytettyä illalla kotikäynnille ja pitkän operoinnin ansiosta selvisin tänään työpäivästä.
Olo ollut vaihtelevan omituinen edelleen, parhaillaan istun sohvalla lämmin vehnätyyny selän takana ja kuumemittari kainalossa. Illalla yritin hoitaa tiskivuorta pienemmäksi, mutta selkäjumi vei jälleen voiton. Harmittaa todella, kun innostuin jo niin toden teolla liikuntahommista! Syömistenkin puolesta vähän pelottaa vaikka melkein ruodussa olen pysynyt. Eilen tein ison satsin kaalilatikkoa kasvisversiona, mutta jälkiruoaksi leffan kanssa sorruin ottamaan proteiinivanukkaan (ei jätskiä sentään!) ja appelsiinin. Tänään töissä pienenä harha-askeleena tuli kauhottua hedelmänameja suuhun kourallisen verran työkaverin viimeisen päivän jännityksissä. Illalla herkuteltiin taas soijakaalilaatikolla ja iltapalaksi verigreipin ja appelsiinin puolikkaat. Sehän on sentään ihan hyvin, eikö!
Huh, aamulla kello soi jo ennen puolta kuutta ja työpäivä kutsuu. Harmikseni unohdin, että ehkä pitäisi ruokaakin tehdä evääksi, joten joudun Herra X:n tuoman lähikauppapinaattikeiton armoille. Ehkä tästä selviämme, ei se Burger Kingiä ole, mutta ajatus valmisruoista on yleensä aika inha. On se hassua miten nykyään karsastaa jo kaupan valmisruokia, kun nuorena tuli tungettua kurkusta alas vaikka mitä kiinteää ja nestemäistä, heh.
Nyt B, nukkumatti jo huutelee, jotta pääsen aamulla ylös aikaan jolloin osa vielä suunnittelee krapulaunikuvastoaan!
Unisin terveisin,
Sohvavalas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Jaa se kanssani!